Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Uuden vuoden toive

Jos saisin toivoa hyvältä haltijalta Pohjois-Karjalalle jotain hyvää ensi vuodelle, toivoisin rahoitusta liikenneinfraan!

Yritysten tuotteista ja tehtaiden tarvitsemista raaka-aineista suurin osa kulkee tiestöä pitkin. Teitä pitkin kulkevat tarpeelliset raaka-aineet ja valmiit tuotteet. Ilman tieverkostoa tavara ja ihmiset eivät pääse liikkumaan. Isoja valtaväyliä pitkin kuljetetaan valmiita tuotteita ja pienempiä teitä pitkin haetaan esimerkiksi metsäteollisuuden raaka-aineita. Taloudellinen toiminta tarvitsee sekä päätieverkon että alemmankin tieverkoston. Tiestön kunnossapidon tarpeita ei voi arvioida pelkästään alueen asukasmäärän perusteella, sillä elinkeinotoiminnan tarpeiden huomioiminen on yhtä tärkeää.

Teiden päällystemäärät kääntyivät laskuun jo parikymmentä vuotta sitten. Samalla liikennesuoritteet ovat kasvaneet ja liikenteeseen on tullut entistä painavampia rekkoja, minkä vuoksi maantiet kuluvat kiihtyvästi. Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen kannalta onkin huolestuttavaa, että liikenteen ja tienpidon rahoitus pienenee ensi vuonna. Parin paremman vuoden jälkeen rahoitus laskee ja korjausvelka kasvaa. Itä-Suomelle vuosille 2016 - 2019 maanteiden korjausvelan paikkaamiseen ja perusväylänpidon lisärahoitukseen myönnetystä 88,7 miljoonasta eurosta 60 prosenttia eli lähes 55 miljoonaa euroa menee kahteen siltaan eli Jännevirran ja Veransalmen siltoihin. Muille kohteille jää hiukan yli 34 miljoonaa euroa. Tästä Raatekankaan eritasoliittymään on varattu 6,5 miljoonaa euroa ja valtatie 23:n Varkaus - Viinijärvi -osuuden korjaamiseen 4,3 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen teiden päällysteiden kunto on surkea. Vähäliikenteisimmän yhdystieverkon kuntonäkymiä voi kuvata toivottomiksi. Rahoitus niiden kunnossapitämiseen ei riitä alkuunkaan. Samanaikaisesti pitäisi varautua alemman tieverkon kunnon heikkenemiseen. Päällystettyjä teitä joudutaan muuttamaan sorateiksi ja samalla on myös kysyttävä, mikä on nykyisten sorateiden tulevaisuus.

Näin ei voi jatkua, sillä ilman toimivaa tiestöä talous pysähtyy. Tarvitsemme tehostettua kansallista tienhuoltokampanjaa, jonka aikana asiaan panostettaisiin kunnolla. Jatkuva säästäminen tieinfrasta estää alueita kehittymästä.

Pohjois-Karjalan kannalta kaikkein tärkein hanke on Joensuun ratapihan korjaushanke, johon kaupungin rahoitus on jo valmiina. Mikäli hallitus ei osoita Joensuun ratapihahankkeeseen pikaisesti vähintään 5 miljoonan käynnistysrahaa, koko asemanseudun kaavan toteuttaminen uhkaa viivästyä ja Joensuun kaupunkikehitykseen tulee kaupungista itsestään riippumatonta kitkaa. Ratapihan kunnostamisen lisäksi kyseessä on myös mitä suuremmassa määrin Joensuun seudun ja koko Pohjois-Karjalan kasvu- ja työllisyyshanke. Jos hallituksella olisi tahtoa, käynnistysraha voitaisiin myöntää seuraavassa lisätalousarviossa. Toivon Pohjois-Karjalan hallituspuolueiden kansanedustajilta hieman aktiivisempaa otetta tässä asiassa. Minun, oppositiokansanedustajan kirjalliset kysymykset ja talousarvioaloitteet eivät ole tuottaneet tulosta.

Muita kiireellisiä hankkeita Pohjois-Karjalassa ovat Varkauden tien (Vt 23) loppuun saattaminen tiesuunnitelman mukaisesti sekä Karjalan radan loppujen tasoristeysten poisto sekä radan parantaminen matka-ajan nopeuttamiseksi. Seuraavina vuosina tulisi myös valtatien 9 osuudella Outokumpu - Jännevirta suunnittelua vauhdittaa, sillä tie on huonossa kunnossa ja vaarallinen valtatieksi. Lisäksi valtatie 9 osuudella Onkamo - Niirala on seuraavien vuosien tärkeiden asioiden listalla.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)