Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Sähkökatkoksiin voi varautua ennakolta

Tykkylumen kattama maisema on kaunis, mutta metsänomistajan sekä sähkönkäyttäjän sydäntä näky saattaa jännittää. Puiden latvuksiin kertynyt tykkylumi tekee pääsääntöisesti metsässä suurta tuhoa. Lumituhon vaara kasvaa entisestään, kun puihin satanut märkä lumi jäätyy ja pakkaslunta kertyy puiden latvuksiin. Yli tuhannen kilon painoinen lumikuorma katkoo puiden latvoja ja oksia, joskus jopa kokonaisia puita juurineen. Talvisin tykkylumi taivuttaa puita sähköjohdoille aiheuttaen sähkökatkoksia. Näistä on kärsitty tänäkin talvena, vaikka talvi on vielä nuori.

Samaan aikaan kun vietimme joulua ja uutta vuotta, Pohjois-Karjalassa sähkövikoja etsi ja korjasi 170 henkilöä, kahdeksan metsäkonetta sekä kaksi helikopteria ja lisäksi kolme helikopteria oli sahaamassa reunapuita ja pudottamassa lumikuormia. Kiitos jo tässä vaiheessa työstänne meidän muiden hyväksi.

Sähkö on nykypäivän ihmiselle erittäin tärkeä, osa jokapäiväistä elämää. Sähkönkäyttäjä on myös oikeutettu korvaukseen, kun sähkökatkos on yhtäjaksoisesti kestänyt yli 12 tuntia. Mielestäni on hyvä, että korvaus maksetaan jälkikäteen automaattisesti, eikä sitä tarvitse erikseen hakea mistään. Joulun ja uuden vuoden välisen sähkökatkon arvioidaan maksavan pelkästään Pohjois-Karjalassa noin 2,5 miljoonan euroa.

Sähköt saattavat olla poikki useita vuorokausia, kuten nytkin. Tähän olemme jo tottuneet, mutta olemmeko aikaisemmista viisastuneet ja varautuneet sähkökatkoksiin? Kotitalouksissa saattavat pakasteet sulaa, mutta esim. lypsykarjatiloilla pahimmassa tapauksessa lehmät kuolevat, ellei niitä saada lypsettyä. Maatilat ovat Pohjois-Karjalassa yleensä varautuneet omatoimisesti varsin hyvin, koska on ollut kyse pakosta ja elinkeinon jatkumisesta. Muussa varautumisessa on sen sijaan edelleen paljon parantamisen varaa. Pelastuslaissa on mainittu omatoimisen varautumisen velvoite, joka koskettaa niin yrityksiä, maatalouksia kuin kotitalouksia.

Ensisijainen keino varautumisessa on parantaa sähkön toimitusvarmuutta sähköyhtiöiden toimesta ja tähän velvoittaa jo voimassa oleva lakikin. Sähköverkon vieminen maan alle vie aikaa sekä rahaa ja silti mahdollisuus sähkökatkoihin on olemassa. Myrskyistä ja tykkylumesta johtuvia sähkökatkoja voidaan tällä toimenpiteellä kuitenkin vähentää huomattavasti.

Toiseksi tulisi lisätä kuntien ja yritysten velvoitetta varautua paremmin sähkökatkoihin eli esimerkiksi kunnan palvelutuotanto tulisi varmistaa kriittisten toimintojen osalta. Käytännössä nämä toiminnat pitää varmistaa varavoimalla ja tässä näen tällä hetkellä vielä paljon parannettavaa. Myös tärkeiden hyödykkeiden, kuten polttoaineiden jakelu tulisi varmistaa.

Sähkön tuotannossa tulisi parantaa omavaraisuutta. Valtion tulisi myös tukea kuntien ja yritysten varautumishankkeita, esimerkiksi varavoimakalustoon kohdennettavilla avustuksilla Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Lisäksi keskuksen tulisi hankkia ja varastoida siirrettäviä aggregaatteja eri puolille maata. Näitä voitaisiin tarvittaessa siirtää kriittisiin kohteisiin laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Puolustusvoimilla olevien aggregaattien käyttökynnystä ns. siviilikäyttöön tulisi myös madaltaa.

Mielestäni olisi hyvä tehdä myös selvitys kaikille kunnille heillä olevista tarpeista sekä varautumisesta laajamittaisen sähköjakelun häiriötilanteen varalle ja kohdentaa avustuksia näiden varavoimakalustojen hankintaan.

Kotitalouksien osalta sähköntoimitusvarmuus ja siten myös turvallisuus paranee välillisesti näillä toimenpiteillä. Omatoimista varautumista sähkökatkoksiin (aggregaatin hankinta) voisi kannustaa myös pienemmät vakuutusmaksut. Sähköyhtiöiden, Valtion ja kuntien on näytettävä esimerkkiä hoitamalla muun muassa tykkylumiin ja myrskyihin varautumisen parantamisessa oma osuutensa.

Kari Kulmala, kansanedustaja