Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Osallisuus, yhdessä tekeminen ja tulevaisuustyö

Sanoja osallisuus ja osallistuminen käytetään usein sekaisin. Osallisuus on enemmän kuin osallistuminen. Vaaleissa äänestäminen ja työpaikan hyvinvointipalaverissa läsnäolo ovat osallistumista. Osallisuus edellyttää aktiivisuutta vaalien välilläkin ja vastuun ottamista työpaikan ilmapiiristä. Ihminen on osallinen, kun hän voi ja haluaa vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallisuutta voidaan edistää luomalla yhdessä tekemisen kulttuuria. Toista ei voi pakottaa osallisuuteen. Yleensä ihmiset kuitenkin haluavat olla osallisia, jos he kokevat, että heitä arvostetaan ja kuunnellaan.

Yhdessä tekeminen on enemmän kuin yhteistyö. Yhteiskunnassamme on paljon erilaisia yhteistyöfoorumeita, mutta harvoin niissä tehdään asioita tai ratkaistaan ongelmia yhdessä. Yhdessä tekeminen edellyttää erilaisten kokemusten ja ajattelutapojen arvostamista ja halua ymmärtää toisia. Keskeistä on tajuta, että ”minun totuuteni ei ole ainoa totuus”. Tämän jälkeen on mahdollista päästä ainakin osittaiseen yhteisymmärrykseen tahtotilasta, jonka eteen kaikki sitoutuvat yhdessä toimimaan.

Yksi suurimpia haasteita yhteiskunnassamme on se, että eri väestöryhmät elävät liikaa omien kupliensa sisällä ja ihmisten todellisuudet ovat eriytyneet toisistaan liian kauaksi. Monet kokevat, että heidät on jätetty syrjään. Omassa kuplassa eläminen näkyy esimerkiksi keskustelussa köyhyydestä, leipäjonoista tai vaikkapa työttömien aktiivimallista.

Jotta yhteiskunta ei jakautuisi enempää ja pääsisimme aitoon kohtaamiseen ja erilaisten todellisuuksien näkemiseen, tarvitaan dialogisuutta. Tarvitsemme sellaisia kohtaamisen areenoita, joissa erilaisista lähtökohdista olevat ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kohtaavat ja kertovat oman näkökulmansa tiettyyn asiaan. Yhdessä jakaen ja toinen toistamme kuunnellen voisimme oppia toinen toisiltamme. Omaa mielipidettään ei tarvitse muuttaa, mutta omaa maailmankuvaa voi laajentaa kuuntelemalla erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Mitä syntyisikään, jos työllistymistä auttavista toimenpiteistä keskustelisivat toinen toisiaan kunnioittaen pitkäaikaistyötön, TE-toimiston asiantuntija, työhön valmentaja, tutkija ja päättäjä? Jos aidosti kuunneltaisiin ja kuultaisiin eikä mentäisi heti omiin poteroihin? Uskon, että tällä toimintatavalle saataisiin nykyistä parempia ratkaisuja moniin vaikeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Ihmisryhmien eriytyminen elämään oman kuplan sisällä on myös vakava turvallisuusuhka sekä meillä että globaalisti. Martti Ahtisaari on hyvin todennut, että aseilla voidaan lopettaa sota, mutta rauhaa niillä ei saada aikaan. Vuoropuhelu on ainoa keino, jolla voidaan oppia ratkomaan konflikteja niin maailman kriisipesäkkeissä kuin kotona, kouluissa ja työpaikoilla. Dialogi-, vuorovaikutus- ja kohtaamisen taidot ovat tärkeimpiä tulevaisuustaitoja. Näitä taitoja on harjoiteltava jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Me aikuisetkin voimme niitä oppia ja niissä kehittyä. Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia siitä, ettei omalla puheellaan tai käyttäytymisellään ole vuorovaikutuksen esteenä. Poliitikoilla ja medialla on erityisen suuri vastuu siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu pysyy asiallisena.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan vpj.