Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Onko työttömällä ihmisarvoa?

Viime torstaina pidettiin Kansalaisinfossa Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n yhteinen seminaari ”Yksinäisyyden monet kasvot”.

Asiantuntijatohtori Hanna Falk, HelsinkiMission, kertoi alustavia tuloksia tutkimuksestaan, jonka aiheena on yksinäisyyden ja taloudellisen niukkuuden suhde. Köyhien ihmisten elämä usein kapeutuu ja monet heistä kokevat yksinäisyyttä. Tulosten mukaan taloudellinen niukkuus johtaa sosiaalisen elämän kaventumiseen rahan puutteen estäessä esimerkiksi käymisen kahviloissa tai liikkumisen paikasta toiseen. Köyhällä ei ole myöskään varaa harrastuksiin. Myös yhteiskunnan asenteet johtavat syrjään jäämiseen. Eräs tutkimukseen osallistunut kertoi tunteistaan seuraavasti: ”... me ollaan ihmisiä ja musta tuntuu, että mä en oo minkään arvoinen, et mä oon suurin piirtein näkymätön, et hei, mä oon olemassa ja mä yritän parhaani...”.

Köyhien joukkoon kuuluu monenlaisia ihmisiä, mutta erityisen paljon alemmuuden tunnetta ja arvottomuutta kokevat pitkäaikaistyöttömät. Erityisesti aktiivimalli on ollut monelle ”viimeinen naula” arvottomuuden tunteen arkkuun. Tiina Ruohosen opinnäytetyön mukaan aktiivimalli on lisännyt pitkäaikaistyöttömien eriarvoistumisen ja syrjäytymisen tunnetta sekä johtanut vihan tunteiden lisääntymiseen. Aktiivimalli on heikentänyt monen pitkäaikaistyöttömän taloudellista tilannetta entisestään. Esimerkiksi huhti-kesäkuussa 2018 ansiopäivärahaa saaneista joka kolmas sai etuuden alennettuna, Kelan työttömyysetuuksien saajista 38 prosenttia.

Kun edellä olevaan vielä lisätään lääketieteen tohtori Raija Kerätären ja johtaja Tuija Oivon (TEM) viime viikolla ilmestyneen, STM:n toimeksiannosta tehdyn selvitystyön tulokset, joiden mukaan työttömien sairauksia ei tutkita, hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen, ymmärtää hyvin pitkäaikaistyöttömien kokemukset siitä, ettei heillä ole yhteiskunnassa mitään arvoa. Noin 43 000 työtöntä on etuus- ja palveluloukussa. Joka viidennen pitkäaikaistyöttömän työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla ja kuntoutuksella. Lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön.

Aktiivimallin sijasta työttömiä autettaisiin parhaiten työelämään kuntoutuksen, koulutuksen sekä henkilökohtaisen tuen ja avun avulla. Myös järjestöjen mahdollisuuksia työllistää palkkatuella pitäisi huomattavasti parantaa. Aktiivimalli on siinä suhteessakin järjetön, että sen mukaan vain osa aktiivisuudesta on ”oikeaa” aktiivisuutta. Tein sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle kirjallisen kysymyksen siitä, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n KAJO-keskushankkeen erittäin vaikuttavaksi toimintatavaksi huomattu työnetsinnän toimintamalli ei täytä aktiivisuusehtoa. Työnetsinnällä oli noin 87 prosentin vaikuttavuus vuonna 2017. Asiakkuuden päättäneistä 75 työnhakijasta vuoden loppuun mennessä 52 eteni työhön, 13 koulutukseen, 3 keskeytti hankkeen ja 6 jatkoi työnetsintää vuoden 2018 puolella. Suurin osa työllistyneistä henkilöistä (40) työllistyi yrityssektorille ilman palkkatukea. Palkkatuella työllistyi 7 henkilöä.

Ministerin vastaus oli seuraava: ”Kun kyse on sellaisista työvoimaviranomaisen järjestämistä työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista ja toiminnasta, jotka eivät ole työllistymistä edistävää palvelua, edellytetään, että työvoimaviranomainen joko itse järjestää kyseisen palvelun tai toiminnan tai että se hankkii ulkopuoliselta palveluntuottajalta kyseisen palvelun tai toiminnan. Järjestämistä ei ole se, että työvoimaviranomainen myöntää toimijalle työllisyyspoliittista avustusta taikka se, että toimija saa ESR-rahoitusta.” Toisin sanoen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen järjestämän vaikuttavan toiminnan parissa olleiden kohdalla aktiivisuusvaatimus ei täyty, koska työvoimaviranomainen on rahoituksen myöntäjä, mutta ei järjestäjä tai hankkija. Tämä on johtanut siihen, että työttömät eivät enää uskalla hakeutua työnetsintäpalveluihin, koska se ei ole oikeaa aktiivisuutta eikä kerrytä aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.

Eihän tässä ole järjen häivää!