Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Metsät ratkaisevat, pääsemmekö ilmastotavoitteisiin

Ilmastonmuutos ahdistaa. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan kaksi nuorta kolmesta kokee turvattomuutta ilmastonmuutoksesta paljon tai erittäin paljon. Uutiset satomenetyksistä, myrskyistä, tulvista ja kuivuudesta ovat tavoittaneet meidät kaikki. Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, epävarmuutta tulevaisuudesta, taloudellisia menetyksiä - ja näiden tuhojen korjaaminen on kallista.

Pariisin ilmastosopimus luo toivoa, mutta se edellyttää kaikkien maiden yhteisiä toimia, sitoutumista yhteisen tavoitteen taakse. Maapallon lämpeneminen on saatava rajoittumaan 1,5 asteeseen. Nyt on meidän päättäjien aika toimia vastuullisesti.

Suomen ilmastopaneelin mukaan päästövähennysten lisäksi ilmastotavoitteisiin pääsemisessä ratkaisevassa asemassa ovat metsien, soiden ja peltojen hiilinielut.

Suomella on moneen muuhun maahan verrattuna hieno etu: laajat metsämme. Nämä metsät ovat meille tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä taloudellisesti ja virkistyskäytön kautta, mutta niillä on erittäin merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan on nimittäin täsmälleen kaksi keinoa käytössä. Päästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen pois ilmakehästä. Molempia keinoja on käytettävä.

Metsämme ovat kaiken muun hyvän lisäksi suuria hiilivarastoja. Kun koko maamme metsien yhteenlaskettu hiilivarasto kasvaa, metsämme toimivat hiilinieluna. Tässä asiassa ilmastopaneelin viesti oli selvä. Metsien hiilinielua on pakko kasvattaa, jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen.

Jos metsähakkuita halutaan kasvattaa massiivisesti hallituksen kaavailemalla tavalla, se pienentää hiilinieluamme lähivuosikymmeniksi saman verran, mitä ovat koko liikennesektorin päästöt. Tämän kompensoimiseksi päästövähennystavoitettamme tulisi nostaa ja nopeuttaa, vaikka jo nykyisen saavuttamisessa on suuri työ.

On selvää, että metsähakkuiden määrää ei voida lisätä. Se ei ole kestävää ilmaston eikä monimuotoisuuden näkökulmasta. Suunnitelluille jättiselluhankkeille ei ole enää enempää tilaa Suomessa. Niiden vaatimat hakkuumäärät eivät ole kestävällä pohjalla.

Puuta tulisi käyttää nykyistä suurempi määrä pitkäikäisin tuotteisiin, joissa hiili säilyy varastoituna. Puun keitto selluksi, josta valmistetaan nopeasti hajoavia tuotteita, tai sen käyttö energiana vapauttaa puuhun varastoituneen hiilen samantien takaisin ilmakehään.

Hiilinieluja pitää kasvattaa, ei hävittää. Suomelle tarvitaan toimenpideohjelma hiilen sidonnan vahvistamiseksi. Siinä avainasemassa ovat metsät, mutta myös peltojen ja soiden rooli on tärkeä.

Merkittävä yksittäinen keino tähän on metsien hakkuukierron pidentäminen. Puiden on siis annettava kasvaa vanhemmiksi. Metsien käsittelyssä on otettava yhä useammin käyttöön jatkuvan kasvatuksen menetelmä avohakkuiden sijaan.

Tähän mennessä metsänomistaja on saanut tuloja vain hakkuilla. Jatkossa niitä pitää saada myös siitä, että metsien annetaan kasvaa vanhemmiksi. Metsänomistajia onkin ruvettava tukemaan ilmastonäkökulmasta silloin, kun he kasvattavat hiilinieluja. Vastaavalla tavalla taas hiilipäästöjen tulisi näkyä tuotteiden hinnoissa.

Ilmastonmuutos ahdistaa. Muitakin, kuin vain nuoria, tosiasiat ovat sen verran kylmiä. Mitä maltillisempaa saamme pidettyä lämpenemisen, sitä turvatumpi on nuortemme tulevaisuus. Siksi seuraavista eduskuntavaaleista on tehtävä ilmastovaalit.