Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Meijän lapset ja nuoret - Kohti lapsiystävällistä Pohjois-Karjalaa

Lapsiin ja nuoriin panostaminen on tärkein tulevaisuusinvestointi, jonka voimme tehdä. Sen vuoksi asiaan on kiinnitettävä huomiota sekä valtakunnallisesti että kuntatasolla. Surullista on, että monet nykyisen hallituksen päätökset ovat heikentäneet lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja. Emme ole oppineet mitään 1990-luvun alan lamasta. THL on tutkinut vuonna 1987 syntyneitä ja todennut, että näillä laman aikana lapsuuttaan viettäneillä on enemmän syrjäytyneisyyttä, työttömyyttä, psyykkisiä sairauksia ja rikollisuutta kuin ikäluokilla ennen ja jälkeen. Silloin tehtiin samalla tavalla leikkauksia sekä palveluihin että sosiaalietuuksiin. Sipilän hallitus lupasi toimikautensa alussa käynnistää lapsivaikutusten arvioinnin osana lainsäädäntötyötä. Mitään ei ole kuitenkaan toistaiseksi tapahtunut eikä säästöjen kokonaisvaikutuksia lapsiin ja nuoriin ole arvioitu. Monet säästöt ovat kasautuneet samoihin lapsiperheisiin.

Myös kunnissa on tehty huonoja päätöksiä. Viime valtuustokaudella yhden äänen enemmistöllä Joensuun valtuusto päätti suurentaa lapsiryhmiä ja rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta esimerkiksi työttömien lapsilta. Nyt kaupungin strategiaan on saatu tavoitteeksi purkaa ko. päätös tämän vaalikauden aikana! Olen käynyt säännöllisesti päiväkodeissa kuuntelemassa työntekijöiden ja vanhempien tunnelmia. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, ettei näitä päätöksiä olisi missään nimessä pitänyt tehdä. Levottomuus lapsiryhmissä on lisääntynyt, vanhempien elämä on hankaloitunut ja työntekijöiden työpaineet ovat kohtuuttomasti lisääntyneet.

Joensuussa Sosialidemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät tekivät viime vuonna aloitteen, jossa ehdotettiin toimia UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -statuksen saamiseksi. Suomessa on tällä hetkellä 15 kuntaa, jotka ovat saaneet tämän statuksen. Tunnustus ei kuitenkaan ole pääasia, vaan prosessi, jonka aikana katseet käännetään lasten oikeuksien toteutumiseen. Kaikkein tärkeintä on asenteiden muutos kaikilla tasoilla ja jokaisella kuntalaisella. UNICEFin malli antaa kehikon siitä, miten voidaan edetä. Työ alkaa tilannekartoituksesta, jossa arvioidaan, miten hyvin lapsiystävällisyys toteutuu kunnassa. Kartoituksen jälkeen kunta valitsee, mitä osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Tavoitteena on oppia tekemään myös lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoprosessia.

Lapsiystävällisyys on muutosta kaikkien meidän asenteissa. Vauva–lehti teki lukijoilleen syyskuussa kyselyn, miten Suomesta saataisiin lapsiystävällinen. Vastauksissa korostuivat arkipäiväiset asiat ja kuusi keskeisintä viestiä olivat seuraavat:

  1. Työelämä on saatava joustavammaksi perheille esimerkiksi liukuvien työaikojen avulla. Väestöliiton tutkimuksessa esiin tuli myös työsuhteen pysyvyyden ja varmuuden työstä olevan tärkeitä nuorille, jotka suunnittelevat perheen perustamista. Siksi hallituksen toimet työsuhdeturvan heikentämisestä eivät ole järkeviä, jos toivotaan syntyvyyden kasvavan.

  2. Lapset saavat näkyä ja kuulua. Meidän tulisi hyväksyä se, että lapsista lähtee myös ääntä.

  3. Vauvan ruokkiminen on luonnollinen asia, eikä siitä pitäisi närkästyä. Toisaalta tarvittaisiin rauhallisia tiloja niin, että rauhassa imettämään haluavien ei tarvitsisi imettää esimerkiksi vessassa.

  4. Vanhemmat tarvitsevat vertaistukea. Jokainen vanhempi ansaitsee jonkun, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä.

  5. Huolehditaan lapsista yhdessä eli kollektiivinen vanhemmuus uudelleen kunniaan, ettei lapsiperheissä tarvitsisi jaksaa yksin. Avun pyytäminen ja tarjoaminen on saatava helpoksi. Kysytään useammin, mitä kuuluu?

  6. Sallitaan erilaisuus niin lasten kuin vanhempienkin kesken. Se, mikä toimii toiselle, ei toimi toiselle. Tämä olisi hyvä muistaa, kun tekee mieli arvostella toisten vanhempien tapoja ja valintoja.

Me kaikki voimme olla rakentamassa omalta osaltamme lapsiystävällistä Suomea!

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)