Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Digiosattomuus voi johtaa syrjäytymiseen

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolestunut palvelujen nopeasta siirtymisestä vain ja ainoastaan sähköiseen muotoon. Yhdyn täysin tähän huoleen jo omien läheisten ikäihmisten elämää seuratessa. Digitalisaatiota ei pidä vastustaa, mutta meidän on muistettava, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74 – 89-vuotiaista ja 65 - 74 vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Lisäksi maassamme on 63 kuntaa, joissa vähintään puolet yli 75-vuotiaista asuu syrjäkylillä, kaukana tukipalveluista.

Ongelma ei koske pelkästään ikäihmisiä. Olen Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen yhdistämistyöllistämisen hankkeessa ohjausryhmän puheenjohtajana ja tässä hankkeessa törmätään samanlaisiin ongelmiin. Maaseutualueilla asuvista hankkeen piirissä olevista työttömistä 20 prosenttia ei käytä nettiä lainkaan, 40 – 50 prosenttia asiakkaista tekee netissä yksinkertaisia, rajattuja asioita itse tai avustettuna. Ainoastaan 30 – 40 prosenttia asiakkaista hoitaa kaikki tarvittavat asiansa netissä. Maaseudulla voi olla myös niin huonot nettiyhteydet, ettei asioiden hoitaminen netin kautta ole mahdollista. Kaupunkitaajamissa tilanne on parempi, mutta sielläkin on huomattu ongelmia digitaidoissa. Esimerkiksi tietojen hakeminen tai niiden hyödyntäminen hakemusten teossa voi osoittautua vaikeaksi. Toisaalta omien laitteiden hankkimiseen ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia. Kun kuulee näitä esimerkkejä elävästä elämästä, niin ei voi olla ihmettelemättä hallituksen suunnittelemaa työttömien aktivointimallia, jossa työttömät pakotetaan viikoittaisten työnhakuilmoitusten tehtailuun netin kautta. Toteutuessaan tämä ehdotus jättäisi osan työttömistä kokonaan työnhaun ulkopuolelle.

Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita.

Siirtymäaika täysin digitaalisiin palveluihin on oltava riittävän pitkä ja nyt ollaan selvästi etenemässä liian nopeasti. Kasvotusten annettavia palveluja vauhdilla karsittaessa ei huomata, että näin jätetään osa kansalaisista jopa elintärkeiden palvelujen ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä on muun muassa pankkipalvelujen ja junalippujen myynnin siirtäminen lähes kokonaan internettiin.

Olemme luoneet yhteiskuntaan uuden osattomien ihmisten ryhmän eli digiosattomat. Tämän asian korjaamiseksi on tehtävä ainakin kolme asiaa. Ensinnäkin kasvotusten annettavista palveluista on pidettävä myös huolta, sillä digitaalisuus ei koskaan saavuta kaikkia kansalaisia. Toiseksi digitalisaatiota voidaan nopeuttaa varmistamalla verkkoyhteyksien toimivuus joka puolella Suomea. Kolmanneksi henkilökohtaista koulutusta ja ohjausta on lisättävä niille kansalaisille, jotka eivät pysty omatoimisesti digitaitoja itselleen hankkimaan. Myös etsivää työtä on lisättävä, sillä kaikki koulutusta ja ohjausta tarvitsevat eivät välttämättä hakeudu koulutukseen. Ikäihmisten parissa Joen Severi ry:n hallinnoima ’Iloa elää yhdessä’ – projekti tekee Joensuussa hyvää työtä tässä asiassa.

Hallitus puhuu lähes kaikissa kärkihankkeissa digitalisaation puolesta, mutta tuntuu unohtaneen sen pohtimisen, miten kaikki kansalaiset pidetään tässä kehityksessä mukana.

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansaedustaja (sd)