Soita studioon 0700 928 928  0700 928928   Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti

Joensuu 92,8 MHz  •  Nurmes 101,0 MHz
Outokumpu 101,7 MHz  •  Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz  •  Lieksa 92,0 MHz

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Brexit ja Pohjois-Karjala

Iso-Britannia aloitti neuvottelut erostaan Euroopan unionista komission kanssa maaliskuussa. Iso-Britannian pääministeri Theresa May on ilmoittanut maansa pysyvän tiukkana neuvotteluissa, kun taas Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on sanonut, että Britannialla ei ole ohjausnarut omissa käsissään. Neuvotteluista ennakoidaan pitkäkestoisia ja vaikeita.

Iso-Britannian ero tarkoittaa EU:n budjettiin melkoista lovea. Laskentatavasta riippuen sen on arvioitu olevan noin 10 % EU:n koko budjetista. Suuruusluokaltaan tämä vastaa esimerkiksi Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelman Horisontti 2020 rahoitusosuutta (n. 79 miljardia euroa) koko Euroopan tasolla.

EU-rahaa on siis todennäköisesti jatkossa aiempaa vähemmän jaossa. Tällä hetkellä komissiossa mietitään kiivaasti, miten jatkossa rahaa jaetaan. Pohjois-Karjalassa merkittävän Euroopan aluekehitysrahaston osuus tulevaisuudessa on avoin. Nyt EAKRia on käytettävissä noin 30 M€ vuodessa alueen kehittämiseen. Onko sitä jatkossa enää käytettävissä avustusperusteisesti, kuten tällä hetkellä, vai tukimuodossa, kuten lainoina tai vakuuksina. Mikä on tulevaisuudessa sosiaalirahasto ESRn toimenpiteiden sisältö, kun Eurooppaa on koetellut pakolaisaalto, ja varsinkaan entiset Itä-Euroopan maat eivät ole valmiina vastaamaan osaltaan sen hoidosta. Euroopalle ei ole löytynyt yhteistä strategista kehittämislinjausta, vaan jopa pääministerikokoustasolla myötäiltiin ajatusta jäsenvaltioiden eritahtisesta kehittämisestä. Miten tämä vaikuttaa nk. vauraimpien jäsenmaiden köyhimpien alueiden kehittämiseen.

Suurin Brexitin aiheuttama pulma on kuitenkin sen aikataulu. Komission oli määrä saada aikaan EU:n yleinen rahoituskehys vuoden 2020 jälkeiselle ohjelmakaudelle tämän vuoden aikana. Nyt sen valmistumisaikataulu on auki Brexitin vuoksi. Koska EU:n alue- ja maatalouspolitiikka perustuu ohjelmakausiin, on ilmeistä, ettei seuraava ohjelmakausi pääse käynnistymään vielä vuoden 2021 alussa. Olemmehan tottuneet siihen, että aikataulussa pysyenkin ohjelmakausien alkaminen tahtoo viivästyä.

Täytyy siis miettiä vaihtoehtoa B. Jatketaanko nykyistä ohjelmakautta pitemmälle vai tuleeko EU-rahoituksessa paussi? Jos nykyistä ohjelmakautta jatketaan, käytetäänkö kansallista rahoitusta. Totaalinen katkos tuskin tulee kysymykseen, koska rahoitusrakenteiden alas- ja ylösajaminen olisi resurssien haaskausta.

Vaikka Brexit tuntuu pohjoiskarjalaisittain kaukaiselta, on sillä siis suoria vaikutuksia Pohjois-Karjalan kehittämiseen ja elinkeinoelämän rahoitukseen. Myös välillisesti sillä on isoja vaikutuksia. Miten esimerkiksi kansainvälinen opiskelijavaihto Iso-Britanniaan jatkuu. Miten jatkuvat alueiden väliset yhteistyöohjelmat, joissa Britannian alueita on mukana.

Voidaan myös arvioida muutoksia Iso-Britanniassa. Englannin kielensä ansiosta Itä-Euroopan aivoviennin hedelmistä nauttinut Iso-Britannia onkin uuden edessä, kun ei olekaan halpaa työvoimaa. Tai kuinka sopeutua elämään EU:n ulkorajalla. Sellainenhan on syntymässä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille. Olisiko Pohjois-Karjalan kokemuksista sinne jotain annettavaa?

Eira Varis
Kehittämisjohtaja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto