Soita studioon 0700 928 9280700 928928Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti Kirjoita alkuun REX välilyönti ja viestisi

Joensuu 92,8 MHz • Nurmes 101,0 MHz
• Outokumpu 101,7 MHz • Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz • Lieksa 92,0 MHz • Kaapeli 94,0 MHz (Joensuu)

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Biotalous kantaa vain kestävästi

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Se sai oppositiolta tulista palautetta, ja ihan syystä. Nimittäin strategia ei vähennä Suomen ilmastopäästöjä lainkaan.

Energia- ja ilmastostrategian piti olla työkalu Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. Sopimuksessa sitouduimme rajaamaan ilmaston lämpenemisen alle kahden asteen. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 % vuoteen 2030 mennessä. Nyt kokonaispäästömme siis vähenevät 0 %.

Metsään siis mennään, ihan kirjaimellisesti. Hallituksen ilmastostrategia nimittäin nojaa vahvasti puuhun. Biotaloushuumassa se tavoittelee jopa 15 miljoonan kuution hakkuulisäystä. Metsien hakkaaminen vapauttaa puiden itseensä sitoman hiilen ilmakehään, eli lisää päästöjä. Jos hakkuutavoite toteutuu, sillä kumotaan täysin muilla sektoreilla aikaansaadut päästövähennykset.

Monet ympäristöjärjestöt ja nyt myös lähes 70 tutkijaa ovat huomauttaneet, että tavoite on aivan kestämätön sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi Suomen ilmastopolitiikka nojaa täysin EU:n tämänhetkiseen linjaan bioenergian nollapäästöisyydestä. Jos tämä muuttuu – ja laskentakriteereitä ollaan paraikaa muuttamassa – Suomen ilmastopolitiikka kaatuu kuin korttitalo.

Hallitus tuntuu nyt olevan valmis ihan mihin tahansa, jotta biotaloudesta saataisiin uusi Nokia. Biotaloudella on kyllä edellytykset nousta Suomen seuraavaksi menestystarinaksi, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, jos se on kestävää ympäristön kannalta. Kultamunia munivaa hanhea ei kannata syödä.

Ilmaston kannalta kestävintä on käyttää puuta tavalla, joka sitoo hiiltä mahdollisimman pitkään. Puurakentaminen on hyvä esimerkki tällaisesta, ja sitä pitäisikin edistää. Bioenergialla ja biopolttoaineilla voidaan myös saavuttaa sekä ilmastohyötyä että taloudellista hyötyä, jos ne valmistetaan tähteistä tai metsäteollisuuden sivuvirroista.

Suomen biotalouden pitää tähdätä siihen, että näistä aiemmin ja vielä nytkin pitkälti jätteeksi mielletyistä materiaaleista kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita, kuten kankaita, lääkkeitä ja muovin korvikkeita. Tähän liittyvää tutkimusta ja tuotekehittelyä meillä jo on, ja siihen panostamalla meillä on hyvä mahdollisuus päästä tässä maailman kärkeen. Sellunkeiton ja puun polttamisen hyödyt sen sijaan jäävät mataliksi niin ilmastolle kuin kansantaloudellekin.

Hallituksen olisi myös hyvä muistaa, että biotalouden raaka-aineena voi käyttää muutakin kuin puuta. Maatiloilla pystyttäisiin tuottamaan energiaa oljesta ja kesantonurmesta jopa 20 terawattituntia. Edistämällä energian ja biokaasun tuotantoa maatiloilla maatalousyrittäjät saisivat kaivattuja lisätuloja. Monet tilat saavat niitä jo nyt luonnon virkistyskäytöstä ja matkailusta.

Biotaloudesta voidaan saada talouden uusi veturi, mutta vain jos maltamme tehdä sen luonnon ehdoilla.

Krista Mikkonen
Kansanedustaja (vihr.)