Soita studioon 0700 928 928  0700 928928   Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 16130
2 € / puhelu + pvm
0,95 € / viesti

Joensuu 92,8 MHz  •  Nurmes 101,0 MHz
Outokumpu 101,7 MHz  •  Kitee 102,2 MHz
Juuka 103,3 MHz  •  Lieksa 92,0 MHz

Kuuntele nettiradio

Kuuntele netissä

Radiot.fi

Aluepolitiikan kunnianpalautus

Perinteinen suomalaisen aluepolitiikan malli on Sipilän hallituksen aikana kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Kun maatamme sotien jälkeisillä vuosikymmenillä rakennettiin, oli ajatuksena, että kaikki haluttiin pitää mukana ja että alueiden tasavertainen kehittäminen on isossa mittakaavassa koko maan etu. Tilanne näyttäisi nyt muuttuneen niin, että aktiivisen aluepolitiikan ja koko maan tasavertaisen kehittämisen on korvannut reagointi ulkoapäin tuleviin markkinoiden heilahduksiin ja aiemmasta aktiivisesta politiikasta on tullut poukkoilevaa reagoimista. Valtio on nopeassa tahdissa vetäytynyt vastuusta monilta keskeisiltäkin yhteiskunnan aloilta jättäen ne markkinoiden temmellyskentäksi.

Nyt on hallituksella näytön paikka siinä, onko sillä enää lainkaan aluepolitiikkaa. Tuoreimpana esimerkkinä tulee olemaan hallituksen päätös tulevan tuomioistuinviraston sijoituspaikasta. Viraston sijainnista tullaan päättämään piakkoin ja toivoisi, että uusi oikeusministeri itäsuomalaisena ymmärtäisi ne vahvuudet, jotka liittyvät viraston sijoittamiseen Joensuuhun. Joensuussa on jo nyt laajaa korkean tason oikeustieteellistä opetusta ja tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa, sekä täällä hiljattain aloitettu lainsäädäntötutkimuksen koulutus tukisi kokonaisuuttaa vahvasti.

Aluepolitiikan osalta kokonaan julkisen keskustelun ulkopuolelle on jäänyt hallituksen niin kutsuttu kasvupalvelulaki, jossa se kaavailee tulevien maakuntien työnvälityksen siirtoa yrityksille. Puoliväliriihessään hallitus jo leikkasikin maakuntien tulevia indeksikorotuksista ennen kuin koko maakuntia on perustettu. Hallituskin lähtee siitä, että sote-kustannukset ainakin aluksi kasvavat. Jo valmiiksi leikatuista rahoista pitäisi nyt soten lisäksi riittää myös aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Tuleeko maakuntien Suomessa olemaan toimivaa työllisyyspolitiikkaa, on aito huoli, johon työministeri Lindström ei kyselytunnilla pystynyt vastaamaan.

Hallituksen puoliväliriihen jälkeen on käyty keskustelua satsauksista koulutukseen ja tutkimukseen. Kuvaavaa on, että kun aiemmin on päätetty noin 190 miljoonan euron leikkauksista ammattikoulutukseen, puoliväliriihi palautti siihen 15 miljoonaa ja tätä mainostetaan suurena lisäyksenä. Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat myrkkyä talouden kasvulle erityisesti maakuntien Suomessa.

Nyt olisi vihdoin korkea aika nähdä että, valtion aktiivinen elinkeino- ja aluepolitiikka ei ole mikään vanha reliikki vaan julkisen ja yksityisen sektorin hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaa kestävästi kasvua ja työllisyyttä maakunnissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan osalta valtion investoinnit niin Ylä-Karjalan biotaloushankkeisiin kuin myös Joensuun ratapihan kehittämiseen poikisivat liikkeelle myös merkittävän määrä yksityistä rahaa ja tätä kautta uutta taloudellista toimeliaisuutta maakuntaan.

Vinkkejä siitä mitä pitäisi tehdä voisi ottaa viime hallituksen hyväksymästä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmasta, jossa korkean jalostusasteen bio-osaamisen lisäksi alueidemme vahvuuksina nähtiin matkailun kehittäminen. Hallitus lisäsi puoliväliriihessä tähän panoksia. Pohjois-Karjalan on omilla hankkeilla päästävä mukaan matkailun kehittämiseen.

Riitta Myller

kansanedustaja (sd)